Karrilla oli eilen kova ripuli aamusta alkaen.Vielä yöllä yhden aikaan se tuli herättämään mut ja käytiin ulkona. Aamulla siivoilin yhdet löröt pois lattialta ja sitten alkoi koiran oksentelu! Ensin tuli kaikki kepit ja hiekat sitten kaikki muu ja lopuksi vain valkeaa ilkeän limaista vaahtoa... yöks. Vartin yli kahdeksan oksentelu loppui ja koira vain läähätti ja tärisi. Ajattelin kaikkea mahdollista ja mahdotonta, kokeilin märkää pyyhettä kehon päällä, yritin juottaa koiraa, rapsutin ja olin tukena. Kannoin koiran sohvalle mihin se nukahti. Nyt se on nukkunut tuntitolkulla, mutta häntä iloisesti viuhtoen se menee ovelle vastaan, kun isäntäkin tuli käymään kotona ruokatunnillaan. Täytyy soittaa eläinlääkärille, varmuudeksi.

Ihmettelimme eilen myös tyttären löytämää liito-oravaa, kuollutta tosin. Koulumatkalta löytyy kaikkea erikoista, tuumasi tytär (9 vee) ja oli ottanut elukan pussiin ja tuonnut kotiin, missä iskä oli soittanut asiasta Hämeen ympäristökeskukseen ja sieltä asia oli ohjattu eteenpäin. Kun saavuin kotipihaan oli tytär toimittajan kanssa hiekkalaatikolla keskustelemassa asiasta ja kuviakin oli jo otettu! Harvinainen löytö Riihimäellä, kuulemma. No, ikinä en ollut itsekään nähnyt liito-oravaa, joten ihan varmasti harvinainen!
Nyt kun elukka on ollut pakkasessa yön niin se tulisi lähettää Helsingin eläinmuseoon tutkittavaksi.
Meitin neiti ihastui suurisilmäiseen kuolleeseen elukkaan niin että halusi sen täytettävän. Jospa eläinmuseo siitä luopuu niin katsotaan... Kaikkea sitä sattuu ja tapahtuu!