Eilen olin niin pitkään töissä etten jaksanut lähteä harkkoihin, joten tänään oltiin paikkaamassa Mimmin ryhmässä, jossa oli vain irlanninterrieri Bono lisäksemme. Rata oli Karrille ihan kiva, Lurulle taas arvelin olevan hankalampi. Rata mentiin kahdessa osassa. Karri oli ekana radalla ja poika menikin kohtuullisen kivasti, ne tiukat mutkat ovat niitä missä sen katse kerkee harhailla muualle ja korvat menevät lukkoon! Vaikka kuinka karjuu ja huitoo niin ei se ole huomaavinaankaan mua... sitten vaan mennään se este uudelleen ja palkataan heti ja johan taas sujuu! Kepitkin meni hienosti, poika oikein murisi ja haukahteli matkalla! Se johtui siitä, että vähän sivummalla oli katsomassa Bono. Taidetaa ottaa Bono joka harkkoihin mukaan! :) Toinen puolisko meni hyvin kunnes tuli jälleen se tiukka käännös seuraavalle esteelle... tälläkertaa menin hakemaan koiran esteeltä ja juoksin sen kanssa hypylle ja väänsin pakkovalssin seuraavalle hypylle. Loppu olikin helppo ja Karri oli tosi tyytyväinen itseensä ja tottakai kukkoili, kun Bono ihmetteli menoa.

Lurun rataa en sen kummemmin kerinnyt suunnittelemaan ja eka kokeilu olikin ihan kauhea! Ajatuksen kokoaminen ja uusi yritys, ihan eri linjat ja Avot! Penneli meni loistavasti. Kepit alkavat olla kivalla mallilla, nyt vaan pitäisi alkaa antaa tehdä sen niitä itsenäisemmin ja Mimmi ohjeisti muutenkin harjoittelemaan enemmän irtoamista, joka taas helpottaa omaa paikanhakua, koska koira on nopea. No sitähän me sitten alamme harjoittelemaan, täytyyhän sitä helpottaa omaa elämää...  Toinen puolisko olikin melkoista juoksemista, Luru oli niin perhanan nopee, etten mä kerinny mitään pakkovalsseja vääntään mihinkään, sitä meni jotenkin ihan pasmat sekaisin, kun yritti tehä pakkovalssin, mutta se jäi aina vajaaksi tai sitten tulin kylki edellä tai jotain muuta ihmeellistä. Lopulta kuivaharjoittelin tarpeeksi ja sitten koiran kanssa ja ohhoh - sehän onnistui! Luru oli jälleen intopiukkana ja pomppi vieressä kuin vieterijänis kehuista. Loppupätkä oli Lurullekkin helppo ja "maalissa" me taas remuttiin. Jestas sillä koiralla on kivaa ja mulla sen myötä. Tänään oli hyvä fiilis kummallakin koiralla ja Karri yllätti jälleen kivalla menollaan. Luru olisi jaksanut jatkaa varmaan seuraavankin tunnin, mutta emäntä taisi olla niin loppu juoksemisesta, että päätettiin lähtee kotiin...