Maanantain harkat peruttiin, kun hallilla oli jotain ongelmia lumen kanssa. Aika yllättävää!  =) Ihan piti lähteä sitten keskiviikkona harjoittelemaan aamupäivästä, oikein molemmat äijät otin mukaan.

Hallilla olikin jo pentutapaaminen kun Nana oli siellä pienen hassunhauskan lagoton kanssa (9vkoa), joka juoksi meitin mustia poikia karkuun ja huusi niin vietävästi, voi ressua! No lopulta rauhoittui Sannan jalkoihin ja ihmetteli vallan kovasti mitä ihmeen karvakasoja tuli häntä nuuhkimaan. Tosin Karri ei ikinä kauhean paljon pennuista välitä eli se osaa olla oikein nätisti niinkuin uroskoiran kuuluukin. Luru taas ei jättäisi ketään rauhaan, kun koirista on kyse... rasittavaa. Ja Sannaakin se rakastaa ihan valtavasti.

Kun jäimme keskenämme, päätin harjoitella Lurun kanssa maksirengasta. Vauhdissa se menee ihan loistavasti, mutta annas olla kun lähetät sen viereltä... poitsu jää kattoon että minnehän se nami lensikään ja siinä sitä sitten ihmetellään vaikka kuinka yrittää uudelleen ja uudelleen. Siihen varmaan tarvii avustajan toiselle puolen, jolla on lelu. Täytyy muistaa kokeilla.

Seuraavaksi otettiin vauhtia neljän hyppysuoralla, joka kääntyi viistosti oikealle ja päättyi muurin kautta renkaalle. Eteenlähetyksiä, hyppykäskyjä eikä renkaalla ollut mitään ongelmaa. Kauheasti vauhtia sillä pojalla on, välillä ei kerkee mukaan. Sainpas siinä sitten itsekkin harjoitella vastakkaisen käden eteenlähetystä, joka on ollut aina jotenkin hankala. Koiran palkka oli siis lelu, jonka heitin viimeisellä esteellä ja hieman oli aina kädet solmussa ja vartalo vääntynyt hassusti... miten oman kropan hallitseminen onkin niin hankalaa!? ...ja varmasti oli koomisen näköstä!! Onneksi olin yksin.

Sitten vauhdista putkeen. Siis piti mennä, mutta poitsu juoksee harvinaisesti sen ohitse! Täh? Mun putkimagneetti juoksi ohi?? Eikuin uudestaan... ja silirimpsistä, sinnehän se pujahti. Tosin mun  mielestä pojan vauhti oli aikaste hidas, joten kun sitä hinkattiin siinä muutamaan otteeseen niin se oli vielä hitaampaa... siispä seuraavalle esteelle, joka oli keinu. Varovaisuudesta ei ollut merkkiäkään, kun Luru tulla tupsahti vauhdilla keinulle ja pysähtyi heijjaamaan keinun alas ja jäi odottamaan nätisti etutassut nurtsissa ja takajalat kontaktilla seuraavaa käskyä. Vitsi kun tuntui hyvältä! Jeah! Sitten sitä mentiin muutaman kerran toistona kunnes taas siirryin putkelle ja nyt kokeiltiin "kuolleita kulmia", ja nehän meni yllättävän hyvin. Välillä näinkin. =) Sitten oli keppisavotta, joka meni minulta loistavasti, jolloin myös koira teki kepit loistavasti!  Lurun kanssa mentiin vielä puomi ja pöytä ja sitten olikin ne hommat taputeltu.

Karri-parrinen olikin taas täynnä höyryä ja mehän mentiin vauhtirataa eli juostiin suoraa ja sitten tein pienen ympyräradan hypyistä, puomista, muurista, putkesta ja pussista. Toinen suorastaan loisti ja tepasteli rinta rottingilla radan jälkeen tyytyväisyyttään. Karrin kanssa on kyllä niin hauska mennä ratoja, silloin kun se menee tosissaan, kun siitä oikein näkee sen nautinnon! Poika oli ihan tohkeissaan. Ja siitähän se sitten tulee se hauskuus, meillä oli kivoja pikku harjoitteita kepeilläkin ja sitten päätin lopettaa nopeasti, että koiralla jää hyvä maku.

Kotona olikin sitten kolaushommia, taas! Naapuri naureskeli, että onneksi hänet kutsuttiin töihin niin voi jättää lumihommat  vaimolle... höh! Toisilla kelpaa... ;)

Tänään oli koirienpesupäivä ja kumpikin otti asian oikein lungisti. Karrin näyttely olisi lauantaina. Phuuh...