Sunnuntaina oli jälleen Timon kurssi, olimme aloittelevien ryhmässä. Oli jälleen pari rataa, joista ensimmäinen oli oikein kiva, varsinkin kun opin olemaan helikopteri vaikkei se niin helppoa ollut miltä vaikutti, Timon näyttämänä. Lopulta se onnistui yskähdellen, valtavan kertauksen jälkeen... (rata tulee näkyviin kunhan sen kerkeen tekemään)
Senna (vanha englanninlammaskoira) nauratti menohaluillaan ja iloisella ilmeellään kaikkia. Timo katseli aikansa Sennan menoa ja antoi selkeät ohjeet miten sitä tulisi ohjata tästä eteenpäin ja millaisia harjoitteita tulisi tehdä. Kyllä Sennasta hyvä tulee, kunhan esteet pysyvät paikoillaan ja koira kerkeäisi kuuntelemaan ja oppisi irtautumaan... Senna on kyllä aivan loistava, ihana. Varmasti ainut joka nautti todella täysin rinnoin radalla olemisesta.
Miksihän sitä joka radalla on sellaisia kummallisia kohtia mihin ei meinaa löytää oikeaa ratkaisua... Nytkin toisen radan alku oli jo hankala. Timo tietenkin antoi vastauksen pulmaan, vedän koiran mukaani ykkösen ja kakkosen välistä ja kun tulen kakkoselle niin rintama kääntyy valssaten esteelle ja sen jälkeen helikopterina ottamassa koira mukaan seuraavalle esteelle... Se propellina olo oli hankalaa vaikka kyllä mä idean tajusin kun aloin onnistumaan siinä, tuntui vaan ettei millään kerkee esteelle eteen ennenkuin koira on jo siinä. Jälleen toistui se asia, etten saanut lopettaa liikettä missään vaiheessa ettei koira jää ihmettelemään mitä tapahtuu, sehän ei ollutkaan niin vaikeeta kun harjoteltiin tarpeeksi monta kertaa. Mun mieleeni juolahti, että taidan olla ihan tyhmä kun en tajunnut tuotakaan kun useiden toistojen jälkeen...
Ja palkkaukset, niitä tuli harrastettua enemmän välillä Timon toimesta välillä omasta. Ja nyt kun Karri on innostunut siitä sinisestä hodaria vetelevästä enkelinallesta (vinkulelu) niin meidän kepit on alkaneet mennä tosi hyvin! Wau.
Kyllä oli taas ideoita antava kurssi, Timo on loistava, sanoo kyllä suoraan ja kursailematta. Itselle jäi hyvä mieli ja Karrikin vaikutti kaikkensa antaneelta vaikka välillä pitikin laahata pyllyä nurtsia pitkin sen verran että piti lähteä ulos kesken harkkojen naurun saattelemana. Harkkaporukka oli kiva ja iloisia ilmeitä riitti.