Kun on päivä taas niin loistavan kirkas niin ikkunoista huomaa mitä voisi tehdä....Inhoan ikkunanpesua! Onneksi on kaksi innokasta ulkoilijaa, joiden kanssa viihtyy ulkona pidempäänkin. Koirat nauttivat, taas kerran, juosta pitkin metsätietä ja nuuskutella kivoja "ilmoituksia" tien varresta. Lurun kanssa luoksetulo-harjoitukset jatkuvat ja aina yhtä tohkeissaan se juoksee luo, istahtaa ja napottaa tiiviisti kasvoihin, kunnes saa palkkansa. Maahanmenoharkatkin ovat alkaneet, ahne tekee mitä vaan!

Karrin kirsu ei enää vuoda ja muutenkin herran riehakkaat metsälenkkieleet ovat palanneet... Siis kaikkea täytyy juosta katsomaan ja ainakin yhdet vanhat jäniksen jäljet ovat varmasti koiran mielestä tuoreet ja niitähän sitten jäljitetään, kunnes tulee taas jotain muuta mielenkiintoista vastaan... Ihan hassu.

Nooh, ulkoilun jälkeen on pakko ottaa itseään niskasta ja alkaa siivoamaan, paitsi että netti vie voiton, hetkeksi...

Nyt alan leikkimään mahtavaa kotihengetärtä, varmasti, lupaan sen! ...mutta vain täksi päiväksi..