Jepjep. Mä olen siis jättänyt monen monta tapahtumaa kirjaamatta, mutta eittämättä kovin juttu oli Tallinnan agireissu, syyskuun ekana viikonloppuna. Matkaan lähdettiin Karrin kasvattajan Sannan (Kennel Concurrido) sekä hänen koiriensa Delin ja Rubin sekä Karrin kanssa perjantaina. Laivamatka kesti parisen tuntia, jonka ajan koirat kököttivät autossa kolmisteen ja Sannan kanssa istuttiin laivalla kahvekupposet käsissä ja pulputettiin agiasiaa. Tallinnaan saavuttuamme laitettiin gps toimintaan ja lähdettiin kaupan kautta etsimään majapaikkaamme. Lähelle päästiin, mutta sitten tuli esteeksi tietyö ja vaikka mitä kautta kiersimme niin aina oli umpikuja edessä. Nooh, auto parkkiin, koirat messiin ja etsimään kyseistä Mahtra-hostellia, joka monen mutkan kautta löytyikin. Kun saimme maksettua huoneemme alkoikin uuden reitin etsintä hotellille, sekin löytyi valtaisan päättelykykymme ansiosta!

 

Hostellia

Deli mannekiinina, sängyt oli aika hyvät nukkua, ja liukuvärjätyt lakanat olivat "upeet" =)

Aamulla vähän kihelmöi, eka startti odotti, kunhan pääsisimme Luigeen asti, minne pääsimmekin helposti, tälläkertaa. Alue oli valtavan laaja nurmikkokenttä, joka oli aidattu kauttaaltaan varmaankin sen takia, että paikassa oli ollut (jos ei ollut vieläkin) eläimiä joka lähtöön, pihaton perusteella ainakin. ilmoittautumisessa kävi ilmi, että Karri oli vain yhdessä lauantain startissa ja yhdessä sunnuntaina, no sen asian sain korjattua keskustelemalla ja sillä, että toimitsijat tarkistivat koneelta maksuni ja hekin huomasivat, että lauantaille olikin kaksi starttia ja sunnuntaille yksi. Ja sitten ei kun odottamaan...

Odottelua

Deli hymyilee??

...ja Rubi söpöilee

Tuomarina oli Ritva Herrala, joka teki mielestäni tosi helpot radat, ainakin verrattuna omiin harjoituksiin missä on aina jonkinlaista vänkyrää ja jäynää. Ykkösissä oli seitsemän koirakkoa, joista yksikään ei päässyt rataa nollana, eli se siitä helposta radasta, mutta me oltiin Karrin kanssa ainoat joilla oli tulos, 5 virhettä, kepeiltä tietty, joten voitettiin se startti! Voi sitä ihmeen ihmettelyä, jota mulla kesti aikansa! :)

Toinen rata vaikutti kivalta ja kun starttasimme Karri pudotti heti riman ja kun se tuli putkesta ulos niin nilkutti etujalkaansa, sanomattakin selvää, että rata loppui siihen heti. Sanna otti koiran hoteisiinsa, mutta kun hetki oli oltu niin Karri jolkotti menemään kuin aina ennenkin ja myöhemmin Ritva tuli sanomaan, että hän löysi putken edestä paksuhkoja juuri leikattuja koivun (?) alkuja tai jotain muuta vastaavaa, joten ne aiheuttivat linkutuksen, kun koiran tassu oli sopivasti niihin osunut. Siis hylly tuli.

Joku ihan hämmentyneenä palkintokorokkeella

Loppuajan sain jännätä Sannan ratoja tyttöjen kanssa, jotka menivätkin oikein mainiosti, Rubista tuli voitollaan Viron agivalio ja Deli sai 5 virhettä ekalta radaltaan. Toisella radalla Deli voitti ja Rubi oli... nyt en enää muista!!

Sanna ja Rubi

Maksikolmosissa ihmettelin Viron maajoukkuediivan Kalle Kaljuksen menoa koirillaan, siinä onkin melkoinen sähköjänis, persjättöjen mestari tiukoissa trikoissaan ja ehdoton paikallisten suosikki radalla huokailujen määrällä mitattuna. :)

Kalle Kaljuksen koiran näyte hypystä

Kaikenkaikkiaan lauantai oli antoisa päivä kaikkine ruokasäkkipalkintoineen! Ja sää suosi.

Illalla gps ohjasi meidät ihme kautta (siis varmasti vika ei ollut kuskissa, joka ei osannut lukea gepsiä!!) majapaikallemme eli siis eksyimme suureen ostoskeskukseen. Kävimme pitsalla ihmettelemässä "virsikirjan" syömistä, joka osottautuikin persikaksi eli virsik! Pitsat, limut ja kahvit yhteensä 10 egee! Rimissä kävimme tekemässä ostoksia, joista suurinosa oli Sannan pesuaineita... mielenkiintoista. Mutta kun majapaikkaan pääsimme ja lähdimme ulkoiluttamaan koiriamme niin kyllä oli taas hyvä, että oli käyty ostamassa pesuaineita... Deli löysi, omasta mielestään, ihqun parfyymin, ihmisen ripulipaskaa... siis hyiyök....se haju oli tooooodella kuvottava ja Deli vaan oli onnesta soikeena, kun oli hankkinut selkäänsä ja häntään uuden hienon sävyn! No se ulkoilureissu loppui siihen ja ei kun pesulle!! Siinähän se ilta venyi yöksi asti ja loppujen lopuksi nukuimme yömme pätkissä, taisimmeko hermoilla tulevaa päivää?

"kakka"-Deli

Sunnuntaina kävimme "kevyellä" Hesen ruisfileeaamiaisella kahvin kera ja lähdimme jälleen ajelemaan Luigeen. Yöllä oli satanut vettä oikein kunnolla, joten mietimme kisapaikan nurmikon pitävyyttä tiukoissa mutkissa. Perille päästyämme tiedustelimme asiaa Herralalta, joka sanoi että maa on imenyt veden hyvin, ei huolta. Karrin päivän ainut startti alkoi taas nuuskutellen, oli siinä taas houkutteleminen! Koira meni esteet suhteellisen hyvin ja muurilta vienti kepeille meni sisään hyvin, mutta sitten tuli stoppi ja koira jäi vain tuijottamaan minua, eipä siinä auttanut kuin houkutella koira jatkamaan keppejä ja sehän meni ne kuono maassa, kuin jälkikoira!! Hieman alkoi naurattamaan! Loppuosuus sujuikin sitten hienosti maaliin saakka ja mitäs tuli tulokseksi? Nollarata!! Tosin aikasakolla nuuskuttelun takia, mutta kuitenkin, meitin eka nollarata! Voi sitä ilon kuplintaa. Tultiin sitten luokan toiseksi. Hiphei.

Sanna lähti tavoittelemaan Caciagia Rubille. Ensin oli hyppyrata, jonka Rubi voitti helposti, kaikesta sateesta huolimatta. Delin aika oli kellotettu 9 sekuntia hitaammaksi kuin Rubin vaikka koirat menivät hyvinkin tasatahtia, sijoitus 5. Sanna kävi kysymässä mistä moinen johtuu, mutta eihän siellä asiaa sen kummemmin tuumailtu, jos paperissa luki näin, niin niin se oli heidän mielestään. Ritva tuumasi, että kyllä ne samaa tahtia kulkivat, mutta miten todistat, kun siellä oli vain yksi ajanottaja ja sekin oli sateelta suojassa istumassa missä milloinkin ja kellotti ajat miten sattuu... Agiradalle Ritva lainasi oman sekunttikellonsa meille ja mähän kellotin aikoja ja laitoin niitä ylös. Runsaiden kuurosateiden sekä raekuuron keskellä Sanna taivalsi Delin kanssa radan hyvin, Rubin kanssa vielä paremmin. Vain muutamat sadasosat erottivat sitten voittajan toisesta sijasta ja ikävä kyllä, voitto meni Viroon, Rubin kanssa tasapäisesti kilpailleelle villakoiralle. Rubin saalis oli siis va-cacib. Ja ajatkin pitivät paikkansa suurinpiirtein. Harmi vain vaikka viikonloppu olikin antoisa monilta osin!

Sanna ja Deli

Nooh, kotimatkalla tuli kerrattua tapahtumia ja laiteltua tekstareita sekä räknättyä laskuja selviksi. Tietenkin laivalla piti käydä marketissa hakemassa tuleviin rapujuhliin pari "keissiä" olutta ja sidua. Maihin päästessä väsy alkoi iskeä, Sanna siirsi tavaransa ja koiransa Raimon hoteisiin ja kotimatka oli valmis alkamaan. Oli kyllä vaikeuksi pysyä ajomatka hereillä, kun Sannakaan ei ollut vieressä puhumassa!

Karri ja Deli

Yhteenvetona; Tallinna näytti hyvätkin puolensa, ei auton kolhimista, koirien varastamista, majapaikka oli rauhallinen, ajaminen kaupungissa suhteellisen helppoa ja kisat oli järkätty hyvin sekä kotiinviemisiä ja kisaonnistumisiakin tuli! Tälläselle "eetu-epäileväiselle" reissu oli positiivinen kokemus. (linkki järjestävän seuran sivuille; Tako)

Kiitos Sanna seurasta! Reissu oli kiva ja silmiä aukova. Tästä se harjoittelu vasta alkaa!

Toisaalla Suomessa eli Köyliössä oli samana viikonloppuna pentunäyttely, jossa oli jälleen Marikharonin villi pentuviisikko kasassa ja hienosti oli sijoituttu jälleen! Luca oli ROP , Bobo toinen, Tico kolmas ja Luru Lurpakkainen neljäs! Kasvattajaluokkakin oli voitettu, onnittelut!! Käyttäytymissääntöjä pitäisi vielä harjoitella, mutta hei, pojathan ovat villissä murkkuiässä! ;) Kaikki aikanaan. Luru on esim. loistava tokossa ja agiareenalla, kun häntä vaan viuhtoo ja intoa löytyy!(Luigen kuvat tästä)

 Karri ja Luru